Digitalisaatio ja ihmisten käyttäytymisen muutos ovat vähentäneet merkittävästi jaettavan paperipostin määrää. Postin jakamien osoitteellisten kirjeiden määrä on vähentynyt yli 70 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kotitalouksiin jaetaan postimerkillinen kirje enää keskimäärin joka kolmas viikko. Markkinakehitystä kuvaa myös kilpailun kiristyminen postinjakelussa. Suomessa toimii 14 postiyritystä, jotka jakavat kirjepostia. Koronakriisi on nopeuttanut postialan murrosta ja paperipostin määrän arvioidaan jatkavan laskua tulevina vuosina. Laskua kiihdyttävät osaltaan julkisen sektorin ja valtion omat toimet paperipostin vähentämiseksi.
Posti toimii markkinaehtoisesti ilman julkista tukea. Posti vastaa postilain mukaisesti yleispalveluun kuuluvasta postinjakelusta, johon kuuluvat postimerkillä varustetut lähetykset. Yleispalvelun alaisten lähetysten osuus on noin kolme prosenttia kaikista Postin jakamista lähetyksistä. Valtaosa eli noin 97 prosenttia Postin palveluista on täysin kaupallista toimintaa kilpaillussa markkinassa.
Logistiikkapalveluiden kysyntä laski vuoden aikana, ja yleinen talouden ilmapiiriä kuvaava indikaattori on pitkän ajan keskiarvon alapuolella sekä Suomessa että Ruotsissa. Indikaattori koheni viimeisellä vuosineljänneksellä jonkin verran EU-maissa ja euroalueella keskimäärin, mutta ei vielä Suomessa ja Ruotsissa. Taloudellinen ilmapiiri ennustaa heikkoa talouden kehitystä.
Sekä Suomen (-0,5 %) että Ruotsin (-0,7 %) talous supistui vuoden 2023 aikana, ja Tilastokeskuksen mukaan konkurssihakemusten määrä Suomessa kasvoi 25 prosenttia vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Kuluttajien luottamus on elpynyt ennätyksellisen alhaisista lukemista mutta on silti selvästi alle pitkän aikavälin keskitason. Korkea inflaatio ja korkotaso ovat vaikuttaneet kotitalouksien ostovoimaan ja hillinneet yritysten halukkuutta investoida koneisiin, laitteisiin ja rakennushankkeisiin. Inflaatio on jo hidastumassa, mutta Euroopan keskuspankin koronlaskuista vuonna 2024 ei ole varmuutta.
Taloudellinen tilanne vaikutti Postin varastojen kiertonopeuteen ja pakettivolyymeihin negatiivisesti. Logistiikka on kauppaa ja teollisuutta tukeva toimiala, ja logistiikkapalvelujen kysynnän jatkuminen alhaisena näillä toimialoilla vaikuttaa suoraan Postin liiketoimintaan ja tulokseen.
Lokakuussa 2023 voimaan tullut uudistettu postilaki kevensi Postin yleispalveluvelvoitteen Manner-Suomessa kolmeen päivään. Paperisanomalehtien jakelu haja-asutusalueilla jatkuu edelleen viisipäiväisenä, sillä sanomalehtiä jaetaan kahtena arkipäivänä uuden valtion väliaikaisen jakelutuen turvin. Traficom myönsi Postille valtionavustuksen 17 tukialueella julkisen hakuprosessin jälkeen, ja Lapissa Postille asetettiin erillinen julkisen palvelun velvoite. Postilain muutokset ovat vastuullisia päätöksiä, joilla alan sääntelyä sopeutetaan voimakkaasti väheneviin postimääriin ja samalla tuetaan paperilehtien jakelua haja-asutusalueilla. Posti on tyytyväinen siihen, että uudistukset mahdollistavat kokoaikaisen työn säilymisen postinjakelussa sekä merkittävät päästövähennykset. Uudistusten ansiosta Posti voi myös paremmin vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Suomen Pankin tuoreimman ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui -0,5 prosenttia vuonna 2023 (+1,6 prosenttia vuonna 2022). Ruotsin bruttokansantuote supistui Riksbankin ennusteen mukaan -0,7 prosenttia vuoden 2023 aikana (+2,8 prosenttia vuonna 2022). Suomen ja Ruotsin talouksien odotetaan palaavan kasvu-uralle vuonna 2025. Poliittiset lakot Suomessa heikentävät taloudellista kehitystä vuonna 2024. Lakoilla voi olla suurempi vaikutus Postin taloudelliseen kehitykseen sen kilpailijoihin verrattuna. Geopoliittiset jännitteet ja useat merkittävät vaalit, kuten Yhdysvaltain presidentinvaalit, luovat epävarmuutta talouden näkymiin.
